Joulukuun viimeisiä päiviä viedään..

Nyt se on ohi!
Nimittäin joulu! Aaah! Ihanaa!
Mä en oo ikinä oikein ollu jouluihminen. Miksikö?
Lapsuudesta muistan kuinka olin ainut lapsi ja sain paljon lahjoja, kun nuoremmat serkut eivät olleet vielä syntyneet, joten olin kaiken keskipiste. Sitten syntyivät serkut ja ne sai paljon enemmän lahjoja ja mulle se huomion jakaminen oli jokseenkin uusi asia.

Kranttu oon ollu syömään ensimmäiset 25vuotta, joten jouluruoasta en ole piitannut, kuin lähinnä suklaasta, eiku.. perunasta ja kinkusta. ;)
Nykyään syön sentäs kalaakin, paitsi lipeäkalaa ja riisipuurokin on jäänyt kattilaan niin kauan kuin muistan.

Sitten kun tulin tiettyyn ikään, niin jouluun liittyi eniten kaverit ja hengailu ja ehkä vähän alkoholikin, ei paljon joulujutskat kiinnostanu. 

Viimeiset 15 vuotta oon viettänyt jouluaaton poikakavereiden perheiden vieraana ja osallistunut heidän perinteistä rakennettuihin jouluihin, eli mulla ei vielä oo ollu omaa joulua, sellaista itsetehtyä, joista olisi muodostunut jonkilainen perinne. Niin paitsi yksi perinne meillä on ollu nyt hyvän aikaa jo, nimittäin Metripizza. Sitä perinnettä noudattaen, haimme eilenkin kotimatkalla pizzan, jonka pökkäsin uuniin ja jonka suurella ruokahalulla söimme! :D
Kuukausi takaperin tuumailin jo, että koskahan musta kasvaa niin iso aikuinen, että voin itse päättää mitä teen ja kuinka jouluni vietän, tähän VinkkarinPappa totesi hyvin nopeasti, että ensi joulun vietämme kotona. Kun suku jakaantuu etelään ja pohjoiseen, ja jokapaikkaan meitä odotetaan yhtä paljon, niin jokapaikkaan ei voi revetä ja sen lisäksi haaveissa siintää se taianomainen "rauhallinen joulu". Olis jouluelokuvia, suklaata, kirjan lukemista viltin alla, hiljaisuutta ja rentoutumista, ehkä saunomista ja ulkoilua, kuusen koristelua ja joulupukin odottelua. Näiden lisäksi mä odotan tosi kovaa, että saan ruveta keksimään omia jouluisia perinteitä, sellaisia, joista Vinkkari voi rakentaa muistoihinsa oman lapsuutensa joulumuistot. Haluan sen muistavan, kuinka se on äitin kans askarrellu ja leiponu pipareita. Haluan, että meille haetaan myös joulukuusi ja joulukalenterin haluaisin itse väsätä Vinkkarille, vaikka vessapaperirullista, jonne piilottaisin sisälle jotain mukavaa. :) 

Tämä joulu oli siltä osin erilainen aikaisempiin vuosiin, että Vinkkari oli menossa mukana ja hänen ehdoillansa pääasiassa mentiin :) Kolme päivää kyläiltiin ja tavattiin paljon sukulaisia. Mieluisia lahjoja saatiin paljon ja todella hyvää jouluruokaa on mahat täynnä! Vinkkari sai yhden dublopaketin, jonka ukkelia se on syönyt innoissaan ja pyöritellyt loputtomasti dubloauton renkaita ;) Kaikki lahjat olivat todella tarpeellisia ja todella kiitollisia ollaan meitä lahjoneille! Kiitos kaikille!! 

Mulla on nyt talviloma ja se tulee kyllä tarpeeseen. Ihanaa viettää aikaa perheen kanssa ja mukavaa kun ehtii tehdä vähän arjesta poikkeaviakin juttuja. Lomakaan ei kuitenkaan kestä kovin kauaa ja sitten se arki iskee kunnolla, kun Vinkkari menee päiväkotiin. Tuntuu kyllä kurjalta laittaa noin pieni hoitoon täysiksi päiviksi, mutta eikö se siitä ja äkkiähän poika kehittyy ja kasvaa. Tänään se on jo useaan otteeseen kävellyt useita askeleita, joten kaitpa tuo kahden viikon päästä jo juoksee ;)

Hyvää loppuvuotta ja Onnellista uutta vuotta jo nyt!

-Susanna-