Tammikuu ja keskiviikko. Oon flunssaisen pojan kanssa kotona nyt kolmatta päivää.
Päiväkoti alkoi Vinkkarilla viimeviikon keskiviikkona. Se on ryhmänsä pienin ja mammaa kyllä harmittaa laittaa noin pieni jo hoitoon, mutta taloudellisesti on täys mahdottomuus olla kotona.
Onneksi kaikki on mennyt ihan hyvin, tai niin hyvin kuin odottaa saattaa, kun pienen jättää ensimmäistä kertaa yksin ilman vanhempia uuteen paikkaan. Normaalisti meillä nukutaan kahdet päikkärit, päiväkodissa vain yhdet. Okei mahdollisuus kaksiin päikkäreihinkin tottakai on, mutta kun siellä on muutama muukin ja tekemistä riittää, niin kuka nyt nukkua malttaisi.
Syöminen on ehkä eniten joka mietityttää. Ollaan kotona syöty vain pilttipurkkeja ja nyt sitten ruokalistalla on kaikkea mahdollista. Viime viikolla oli ainakin hernekeittoa ja kananugetteja... voin vain kuvitella kuinka poika on sylkenyt pitkin kaulalappua kaiken, jos on edes suostunut mitään maistamaan. Perjantaina olivat kuulemma antaneet pilttiä ja se oli mennyt alas.
No nyt viikonlopun jälkeen tuli tämä flunssa, niin oon yrittäny syöttää pojalle kaikenlaista. Eilen keitin pakasteesta keittovihanneksia ja herne-maissi-paprikaa, sekä makaroneja. Pistin niitä sen eteen muutaman kerrallaan, että sai yksitellen niitä siitä napsia omaan tahtiin. Kyllä niitä muutama sinne suuhun katosi, koira sai kyllä myös osansa ;)
Leipää poika söis koko ajan ja nyt flunssan aikana ajattelinkin, että syökööt mitä lystää jos vain joku maistuu. Limppua ja paahtoleipää, pikkusen voita päälle ja hyvää on!
Mutta pitkä tie on vielä siihen, että voisi vain ottaa lusikalla jotain ja pistää sinne suuhun. Noup! Pää kääntyy lähes samantien kun lusikka lähenee suuta. Jos käsissä on jotain mielenkiintoista tutkittavaa tai katsellaan kirjaa, voi se suu aueta puolivahingossa ja silloin mamman pitää todenteolla yrittää lapata sapuskaa naamariin, ennenkuin tilaisuus menee ohi.
Tässä video viime viikolta kun maisteltiin vähän banaania :)
No oma äitini sanoi, etten mäkään ole syönyt mitään mikä ei mahtunut käteen ja ollut kylmää, joten en meinaa ottaa ressiä. Se syö mitä syö, pääasia että syö edes jotain. Enkä mäkään nyt niin kauheasti varmaan jaksaisi yrittää pelkillä etuhampailla järsiä vaikka ja mitä, joten uskonkin, että kun hampaita tulee muutama lisää ja ikää kans, niin eiköhän sille ruokakin ala maistumaan. :)
Mutta joo, päiväkodista sai nyt ensimmäisen taudin, mutta näyttäis siltä, että se on jo onneksi menossa ohitse. Kuumetta en oo mittaillu, kun maanantai aamuna ja jossakin 37-38 välillä se meni. Väsynyt reppana se oli koko maanantain, nyt se parka on täynnä vain lähinnä räkää ja yskimistä saa jonkun verran kuunnella.
 |
| Maanantaina pistin pojan vaunuihin katsomaan piirrettyjä ja lykin niitä keskellä olkkaria. Reppana. |
Tauti on tottakai nyt iskenyt muhun ja pappaankin, jännityksellä seurataan riittääkkö pelkkä niistäminen vai pitääkö seuraavaksi jäädä kotia ittensä takia :/
Käytiin ostamassa muuten se uus turvaistuinkin. Jeesus kun ne on kalliita!! Joulupukilta saatiin pari kirjekuorta, jotka suoraan laitettiin Vaasan Babystyleen. Käytettynä näitä ei kovin paljon ole liikkeellä, tai sitten niistä näkee, että koko parheen lapset on sitä jo käyttänyt. Päädyttiin ostamaan uusi Britaxin istuin, ja valittiin sellainen, jonka saa nyt ensiksi selkä menosuuntaan ja myöhemmin sen saa käännettyä naama menosuuntaan.
 |
| Tästä lisätietoa |
Tällaisia malleja ei ollu kun pari, joten valinta oli helppo. En ajatellut edes sitä vaihtoehtoa, että nyt olisi ostettu ensin yksi ja parin vuoden päästä taas toinen. Nou nou.. kaikki tuotteet, jotka on lapsille tarkoitettu, tuntuu olevan niin ylihinnoiteltuja, ettei meinaa järki riittää. Oikeesti yksi paita maksaa suunnilleen sen 17€ ja ne kotimyyntivaatteet.. huh huh.. Voin olla taas niin iloinen kun löysin tosihyväkuntoisia paitoja 11kpl, sukkahousuja kolmet ja vielä tossut siihen vielä; yhteensä 13€. Ei harmita pätkääkään vaikka puurot on paidalla ja vaikka jäis pesun jälkeen tahrakin. Se sen sijaan harmittaa, kun saatiin ristiäislahjaksi yks body johon ekana päivänä meni jotakin mangososetta, eikä lähteny pesussa. Uus paita. höh.
Yleensä kun sanotaan, että ei ny viitti lahjaksi vaatteita ostaa, niin mä oon eniten tykänny just niistä. Kerrankin jotain ihan uusia ja samalla mä vältyn shoppailemiselta. Jes!
1-vee synttärit alkaa lähestyä ja jotain pitäis niidenkin osalta ehkä suunnitella. Sen verran oon suunnitellu, että oon myymässä ne mun siniset Teema-kupit pois ja kattelin jo Minimanista uusia tilalle. Ei ainakaan tartte ressata niistä kupeista sitten. Niihin kun mahtuu just vajaa desi kahvia, niin siinä saa koko päivän juosta täyttämässä kuppeja, kun ei vieraat saa kun hörpyn kerralla ja kuppi on tyhjä. Seuraavaksi onkin sitten mietittävä ketä kutsutaan, mitä tarjotaan ja pitäiskö ehkä jotain koristeitakin olla, kun on yksvee-synttärit. Turha sanoa, ettei tartte ressata , senkus keität kahvit ja hae vaikka valmiskakku. Mut tarttehan sitä ny vähän fundeerata, ihan varmasti kaikki emännät miettii juhlien järjestämiseen liittyviä juttuja. Ostan ehkä ilmapalloja, kai ne riittää ;) Kakku on se mitä oon miettiny eniten. En oo ikinä leiponu sellasta, siis ihan oikeeta kakkua johon tulee kermaa päälle. Tai no pienenä kerran leivoin iskälle kakun, ohjeet oli käsinkirjoitettu äitin reseptivihkoon, josta mä suoraan luin mitä tehdä. Kahden viimeisen kohdalla luki vain yksi mitta. Tyyliin 3 rkl kaakaojauhetta, ja sen alapuolella luki leivinjauhe. Tänä päivänä kyllä tiedän, että harvemmin tarttee laittaa kun yks teelusikallinen leivinjauhetta. Silloin en tienny ja näin ollen saatoin ehkä lapata menemään sitä leivinjauhetta aika ronskisti... Kakusta tuli kaunis, mutta valitettavasti se meni roskiin, ennekun sitä oli edes koristeltu. Onneksi äiti maistoi vähän reunasta, joka paljasti jonkin menneen pahasti pieleen.. :)
Oon ainakin nyt lähes varma, että aion yrittää kakun tekemistä (kai ny jokainen äiti yhen kakun osaa tehdä). Ihan sellaisen perus kermakakun. Suklaata ja karkkia päälle vaan. Jos menee mönkään, niin sitten VinkkarinPappa saa tehdä sen. Se osaa kaiken ;)
No pikkusen enemmän oon kuitenkin funtsinu tätä kevättä. Aina se sisustuskärpänen puree heti tammikuun ensimmäisenä päivänä. Valkoista, limeä ja turkoosia. Ne värit on vuodesta toiseen mun lempparit. Viime vuonna ostin yhden keltaisen tyynynpäällisen ja totuttelin siihen. Oon aina inhonnu keltaista, mutta kyllä se tyyny sai olla siinä jouluun asti. Sininen on toinen mitä vierastan ihan todenteolla, mutta nyt oon hoksannu, että sitähän on aika monta eri sävyä ( Kuten turkoosi, heh) ja voisin ehkä aloittaa tällaisesta kaitaliinasta ja katsoa, onko se sininen oikeesti niin hirvee.
 |
| Tän voisin kyllä ehkä tilata, jotenkin se sopis tähän tammikuuhun :) Tästä näet lisätietoja |
Uudet verhot ja matot haluaisin ( TAAS ) ja sohvasta me ei kumpikaan tykätä. Luulen, että sohvan myyminen saa odottaa kesään, niin on helpompi sitte itekin lähteä jotain kirppisbongausta peräkärryllä hakemaan. Mattoja haluaisin joka välis uusia. Vanhat on kyllä ihan hyviä, mutta likaisia. Rupee nyt tässä kelissä pesemään jotain?! Yksitellen matot kääritään rullalle, kun ovat saaneet päällensä kahvit tai koiran oksennukset, eikä kevyellä pyyhkimisellä oo lähteny. Kesään asti ei malttais odottaa uusia ( puhtaita ) mattoja, mutta pieni hintatarkastelu nettisivuille osoittaa aika nopeesti senkin, että ehkä mä kuitenkin odotan kesää. Sitten voi melkein jo ostaakin joka huoneeseen uudet matot, pelkästään tammikuun sähkölaskuun menneellä summalla.
Nojoo, mut hei ihanaa kun tulee kevät! Päivät menee nopeemmin ja mukavaa kun on valoisampaa!
Energiaa rupeaa löytymään, kun pimeä syksy on ohi. Tein muuten ensimmäisen joululahjaostoksenkin viikonloppuna. Jos yhden ostais joka kuu, niin jouluna ei tarttis niitäkään miettiä, ei huono idea?!
Nyt tuo minimies tuolta heräsi, joten toiseen kertaan, moikka!
-Susanna-
