Kaksitoista kuvaa :)

Halusin kerätä Vinkkarista 12 kuvaa, yhden jokaiselta ikäkuukaudelta :)

Kiva blogimuisto itselle, kun yksi vuosi on tiivistetty kahteentoista kuvaan.

Käytiin neuvolassakin viikko sitten ja nyt on miehen mitat seuraavat:

Pituus: 82,5cm

Paino: 11,8 kg

Kolmen päivän ikäinen

1kk

2kk

3kk

4kk

5kk

6kk

7kk

8kk

9kk

10kk

11kk

1-vuotias , tänään otettu kuva :)

Muuten meille kuuluu ihan hyvää! Syöminen tuottaa aavistuksen verran harmaita hiuksia.

Vinkkarille kelpaa kaikki, minkä hän voi itse poimia käteen ja laittaa suuhun. Aamu- ja iltapuuro uppoaa myös, samoin viili, jogurtti ja hedelmäpiltit. Mutta sitten kun äiti tai iskä ottaa lusikkaan jotain ruokaa tai pilttiä, raikuu sellainenkin itkuhuutoraivari meidän talossa, että oksat pois. 

Hän ei syö! Jos lusikallisen saat huijattua suuhun asti, tulee se hyvin suurella todennäköisyydellä samantien ulos. Ymmärtääkseni myös päiväkodissa on ihan sama meininki :/ 

Meillä syödään nyt kaikki sitten paloiteltuna,  itse käsin tai pienellä jälkiruokahaarukalla.

Näillä mennään ;) 

Turha ressata, kyllä se ehtii vielä syödä koko lopun ikänsä!

Tykkään myös läntätä voilevän keskelle naamaa ja nuolla voita :D

Palataan :)

1-vuotias :)

No nyt on yksivuotiaan juhlat juhlittu ja mukavaa oli!

Mumma sai hätäseen napattua yhden kuvan, kun oli vähän fiinimpää päälläkin :)

Vieraita oli paljon ja lahjoja tuli aivan mahdottomasti! 

Vaatteita tuli vaikka minkä näköisiä ja mä olin niin onnellinen niistä! Oikein kuulkaa on meidän pojallakin nyt muutama merkkivaate, kun Vaari oli ostanut Villervallan paitoja ja housut :)

Tohtiikohan niitä edes käyttää :D

Lelujakin tuli vaikka mitä, sekä kirjoja ja rahaa, pottakin saatiin! Super iso kiitos kaikille!!!

Paperit oli kyllä jännittäviä ;)

Tämä oli hitti! Ei nyt kahteen päivään oo juuri muihin tavaroihin ehtinyt edes koskea,
kun tämän päälle pitää kiivetä ja painella kaikkia nappuloita! :)

Pyydettiin potta ja sellainen saatiin! Onhan se nyt hieno! :)

Tohinaa oli niin, että kaikki synttärikuvat oli tässä. Aamulla napsin muutaman kuvan, kun annettiin pojalle dublopaketti ja loput kuvat jäi ottamatta. Harmittaa kyllä aavistuksen verran paljon!!

Juhlat on mukava järjestää, mutta eniten harmittaa aina se, ettei ehdi millään jutella kaikkien vieraiden kanssa. Koko ajan sitä hössöttää jotakin muuta ja tuntuu, ettei oikein ehdi seurustella :/ En sitten tiedä tuntuuko musta vain siltä, vai menikö se oikeasti niin :D No ei se mitään, johan nyt tässä pian tulee taas äitienpäivät sun muut, niin kyllä sitä taas kerkee seurustelemaan.

Vinkkari heräs viime yönä yhtäkkiä puoli kaksitoista ja niin vain oli saanut 39 asteen kuumeen jostakin :( Meiltä peruuntui nyt tämänpäiväinen 1-vee neuvolakin, mutta ehtiihän niitä rokutuksia pistämään ens viikollakin. Täytyy sitten uudemman kerran tulla tänne kirjoittamaan strategiset mitat ylös :)

Oon nyt sen kans kotona kolme päivää ja oon tässä nyt ehtinyt kattella kaikki synttärikortitkin läpi, vitsit että nekin oli hienoja! 

Äitinä sitä on jotenkin niin otettu kaikista noista jutuista mitä saatiin! Muutama sukulainen oli tehnyt kirpparilöytöjäkin Vinkkarille, joten nyt saatiin vielä sadetakki, parit kengät, toppahousut ja muita vaatteitakin, ai että!! :)

Me nyt vain pötkötellään täällä kolme päivää ja pidettään kaikki sormet ja varpaat ristissä, ettei tuu mitään kunnon tautia. Viikonloppuna mennään papan kanssa ulos syömään ja illemmalla on vielä karaokejuhlatkin tiedossa. Toivon mukaan poika on siihen mennessä kunnossa, ettei tarvisi sairasta lasta jättää hoidettavaksi :/ 

Näiden kauniiden kimppujen myötä hyvää ystävänpäivää jo nyt, koska tuskin tulen ennen lauantaita kirjoittelemaan!

Aurinkoista ja keväistä viikkoa kaikille! 

-Susanna-

Shoppailulöytöjä!

Valoisaa sunnuntaita!

Viime lauantaina kaveri pyysi mua kaupungille seuraksi tuhlaamaan sen lahjakortteja ja samalla syömään johonkin. Olin heti innoissani, sillä en käy keskustassa juurikaan, kuin jouluisin pakon edestä. Edellisen kerran olin shoppailemassa saman ystävän kanssa viime kesänä, joten ajattelinkin, että ehkä nyt voin hieman avata säästötilini nyörejä jos jotain tarpeellista osuu eteen.

Bongasin aikaisemmin viikolla lehdestä Hemtexin mainoksen, jossa kerrottiin, että tuotteet jotka ovat jo puoleen hintaan alennettuja, niin niistä irtoaa vielä puolet pois. Siis sinne!

Ostin kuulkaa elämäni halvimmat verhot! Meidän olkkarissa kun on viis ikkunaa, se tarkoittaa seitsemää verhoa, ja yleensä kun verhopari maksaa noin karkeasti 40€ niin kovin usein ei viittis uusia ostella. Mun tarjoushaukkamaiset silmäni löysi ystävän avustuksella nyt uudet verhot, ja yhden verhoparin hinnaksi tuli 11€. Yhteensä ne seitsemän verhoa maksoi siis alle 40€! Lisäksi löysin pussilakanat ja niihin vielä kaksi samalla kuosilla olevaa tyynynpäällistä. En tiedä nukkuuko joku oikeasti yhdellä tyynyllä, mutta ei meillä ainakaan. Siks onkin ärsyttävää kun joutuu aina laittamaan eripari tyynynliinat vielä kaveriksi sänkyyn. Joten toikin oli hyvä löytö. Sit ostin vielä pari kaitaliinaa, pyyheliinan, koristetyynyn, korurasian ja kynttilöitä. Koko lysti 103€.

Kyllä taas tuli säästettyä! ;)

Kuvat ennen ja jälkeen. En ehtiny yhtään kaunistelemaan ja fiksailemaan muuta kuvissa näkyvää krääsää, kun koko ajan on tuli perseen alla, mitä ehtii tehdä sillä aikaa kun poika nukkuu. Joten mikään hienosäätö ei tullu kysymykseenkään.
Otan sitte joskus uusia kuvia, kun on paremmin aikaa.

Sain myytyä ne siniset Teema kahvikupitkin ja samalla shoppailureissulla kävin hakemassa Minimanista ne valkoiset tilalle. Hyllyssä ei ollut kuin 10 paria, joten täytyy joku kerta ostaa enemmän, jos niitä vielä sinne tilataan. Samalla reissulla ostin myös kanarianlintuhäkin, josta olen ehkä jonkun vuoden haaveillut. Ei mistään oo löytynyt, tai sitten sisustusnettikaupoissa on "yksityisyrittäjä-lisää" parikymmentä euroa, joten ne on suosista jääny tilaamatta. Minimanista löytyi kuluttajaystävällisempi hinta, pieni 9,90€ ja iso 16,90€. Ostin isomman.

Tarkoitus on käydä plantagenista ostamassa, jokin kivannäköinen viherkasvi tonne sisälle ja valkoinen ketju on myös hakusessa, jolla sen roikottaisin kattoon kiinni. Syystä, että työajat on nykyään 9-17, en ehdi mihinkään muutoin kuin viikonloppuisin. Tänään oon hetken miettiny, jos lähtisin käymässä varta vasten jossakin "ketjukaupassa" ja plantagenissa, mutta.. täällä kotonakin on niin kiva olla :D Ja viikon päästä on taas viikonloppu, jolle ei onneksi ole mitään suunnitelmia, joten ehtiihän sitä vaikka silloinkin.
Sen sijaan seuraavat kolme viikonloppua onkin täynnä ohjemaa, kun pukkaa yksveesynttärit, karaokebailut ja tyttöjen iltamatkin vielä, joten hektistä meinaa olla koko helmikuu.
Synttäreitä en oo vieläkään oikeen miettiny, muutoin kun että ne täytynee järjestää kahdeksas päivä sunnuntaina, koska arkisin ei töiden jälkeen kukaan tässä talossa ajattele muuta, kuin nukkumaan menoa ja näin ollen leipomiset on pakko suorittaa lauantaina. Saa nähdä, vielä ei oo kutsuttukaan ketään :D

On muuten tosi erilaista totutella tällaiseen pysyvään rytmiin, kun oon melkein 15 vuotta tehny vuorotöitä. Ei tuu enää sitä aamua, kun sais nukkua pitempään ja vois kuitata univelkoja. Eikä tuu sitä iltaa, että vois kattoa teeveestä myöhään jotain, kun seuraavana päivänä olis iltavuoro. Noup. Maanantaista torstaihin vielä jaksaa, perjantaisin olo on ihan tööt. Edellisperjantaina nukahdin sohvalle 20.30 ja aamulla nousin sängystä 8.30. Samaten toissapäivänä nukahdettiin molemmat sohvalle yhdeksän maissa. Mutta kait tähän tottuu tai sitten ei. Onko sen nyt niin väliä jos on tullut niin vanhaksi, että haluaa mennä vapaaehtoisesti nukkumaan kymmeneltä illalla. :P

Poika on nyt vetänyt jo kolmen tunnin päikkärit, ja mä oon ehtiny vaikka mitä kivaa, joten lyön nyt tämän koneen kiinni ja yritän vielä ehtiä jotain ekstraa.

Vinkkarista ei pahemmin kuvia oo, kun aamulla ja illalla ehtii sen nähdä vain yöpaita päällä, joten laitetaan nyt yks sellanen vielä. Eikä se muuten oo hetkeäkään paikallansa, joten siksi tällanen kuva :D

Mukavaa tammikuun viimeistä viikkoa kaikille!

-Susanna-

Kevään odotusta :)

Tammikuu ja keskiviikko. Oon flunssaisen pojan kanssa kotona nyt kolmatta päivää.

Päiväkoti alkoi Vinkkarilla viimeviikon keskiviikkona. Se on ryhmänsä pienin ja mammaa kyllä harmittaa laittaa noin pieni jo hoitoon, mutta taloudellisesti on täys mahdottomuus olla kotona.

Onneksi kaikki on mennyt ihan hyvin, tai niin hyvin kuin odottaa saattaa, kun pienen jättää ensimmäistä kertaa yksin ilman vanhempia uuteen paikkaan. Normaalisti meillä nukutaan kahdet päikkärit, päiväkodissa vain yhdet. Okei mahdollisuus kaksiin päikkäreihinkin tottakai on, mutta kun siellä on muutama muukin ja tekemistä riittää, niin kuka nyt nukkua malttaisi.

Syöminen on ehkä eniten joka mietityttää. Ollaan kotona syöty vain pilttipurkkeja ja nyt sitten ruokalistalla on kaikkea mahdollista. Viime viikolla oli ainakin hernekeittoa ja kananugetteja... voin vain kuvitella kuinka poika on sylkenyt pitkin kaulalappua kaiken, jos on edes suostunut mitään maistamaan. Perjantaina olivat kuulemma antaneet pilttiä ja se oli mennyt alas. 

No nyt viikonlopun jälkeen tuli tämä flunssa, niin oon yrittäny syöttää pojalle kaikenlaista. Eilen keitin pakasteesta keittovihanneksia ja herne-maissi-paprikaa, sekä makaroneja. Pistin niitä sen eteen muutaman kerrallaan, että sai yksitellen niitä siitä napsia omaan tahtiin. Kyllä niitä muutama sinne suuhun katosi, koira sai kyllä myös osansa ;) 

Leipää poika söis koko ajan ja nyt flunssan aikana ajattelinkin, että syökööt mitä lystää jos vain joku maistuu. Limppua ja paahtoleipää, pikkusen voita päälle ja hyvää on! 

Mutta pitkä tie on vielä siihen, että voisi vain ottaa lusikalla jotain ja pistää sinne suuhun. Noup! Pää kääntyy lähes samantien kun lusikka lähenee suuta. Jos käsissä on jotain mielenkiintoista tutkittavaa tai katsellaan kirjaa, voi se suu aueta puolivahingossa ja silloin mamman pitää todenteolla yrittää lapata sapuskaa naamariin, ennenkuin tilaisuus menee ohi. 

Tässä video viime viikolta kun maisteltiin vähän banaania :) 

No oma äitini sanoi, etten mäkään ole syönyt mitään mikä ei mahtunut käteen ja ollut kylmää, joten en meinaa ottaa ressiä. Se syö mitä syö, pääasia että syö edes jotain. Enkä mäkään nyt niin kauheasti varmaan jaksaisi yrittää pelkillä etuhampailla järsiä vaikka ja mitä, joten uskonkin, että kun hampaita tulee muutama lisää ja ikää kans, niin eiköhän sille ruokakin ala maistumaan. :)

Mutta joo, päiväkodista sai nyt ensimmäisen taudin, mutta näyttäis siltä, että se on jo onneksi menossa ohitse. Kuumetta en oo mittaillu, kun maanantai aamuna ja jossakin 37-38 välillä se meni. Väsynyt reppana se oli koko maanantain, nyt se parka on täynnä vain lähinnä räkää ja yskimistä saa jonkun verran kuunnella. 

Maanantaina pistin pojan vaunuihin katsomaan piirrettyjä ja
lykin niitä keskellä olkkaria. Reppana.

Tauti on tottakai nyt iskenyt muhun ja pappaankin, jännityksellä seurataan riittääkkö pelkkä niistäminen vai pitääkö seuraavaksi jäädä kotia ittensä takia :/ 

Käytiin ostamassa muuten se uus turvaistuinkin. Jeesus kun ne on kalliita!! Joulupukilta saatiin pari kirjekuorta, jotka suoraan laitettiin Vaasan Babystyleen. Käytettynä näitä ei kovin paljon ole liikkeellä, tai sitten niistä näkee, että koko parheen lapset on sitä jo käyttänyt. Päädyttiin ostamaan uusi Britaxin istuin, ja valittiin sellainen, jonka saa nyt ensiksi selkä menosuuntaan ja myöhemmin sen saa käännettyä naama menosuuntaan.

Tästä lisätietoa

 Tällaisia malleja ei ollu kun pari, joten valinta oli helppo. En ajatellut edes sitä vaihtoehtoa, että nyt olisi ostettu ensin yksi ja parin vuoden päästä taas toinen. Nou nou.. kaikki tuotteet, jotka on lapsille tarkoitettu, tuntuu olevan niin ylihinnoiteltuja, ettei meinaa järki riittää. Oikeesti yksi paita maksaa suunnilleen sen 17€ ja ne kotimyyntivaatteet.. huh huh.. Voin olla taas niin iloinen kun löysin tosihyväkuntoisia paitoja 11kpl, sukkahousuja kolmet ja vielä tossut siihen vielä; yhteensä 13€. Ei harmita pätkääkään vaikka puurot on paidalla ja vaikka jäis pesun jälkeen tahrakin. Se sen sijaan harmittaa, kun saatiin ristiäislahjaksi yks body johon ekana päivänä meni jotakin mangososetta, eikä lähteny pesussa. Uus paita. höh. 

Yleensä kun sanotaan, että ei ny viitti lahjaksi vaatteita ostaa, niin mä oon eniten tykänny just niistä. Kerrankin jotain ihan uusia ja samalla mä vältyn shoppailemiselta. Jes!

1-vee synttärit alkaa lähestyä ja jotain pitäis niidenkin osalta ehkä suunnitella. Sen verran oon suunnitellu, että oon myymässä ne mun siniset Teema-kupit pois ja kattelin jo Minimanista uusia tilalle. Ei ainakaan tartte ressata niistä kupeista sitten. Niihin kun mahtuu just vajaa desi kahvia, niin siinä saa koko päivän juosta täyttämässä kuppeja, kun ei vieraat saa kun hörpyn kerralla ja kuppi on tyhjä. Seuraavaksi onkin sitten mietittävä ketä kutsutaan, mitä tarjotaan ja pitäiskö ehkä jotain koristeitakin olla, kun on yksvee-synttärit. Turha sanoa, ettei tartte ressata , senkus keität kahvit ja hae vaikka valmiskakku. Mut tarttehan sitä ny vähän fundeerata, ihan varmasti kaikki emännät miettii juhlien järjestämiseen liittyviä juttuja. Ostan ehkä ilmapalloja, kai ne riittää ;) Kakku on se mitä oon miettiny eniten. En oo ikinä leiponu sellasta, siis ihan oikeeta kakkua johon tulee kermaa päälle. Tai no pienenä kerran leivoin iskälle kakun, ohjeet oli käsinkirjoitettu äitin reseptivihkoon, josta mä suoraan luin mitä tehdä. Kahden viimeisen kohdalla luki vain yksi mitta. Tyyliin 3 rkl kaakaojauhetta, ja sen alapuolella luki leivinjauhe. Tänä päivänä kyllä tiedän, että harvemmin tarttee laittaa kun yks teelusikallinen leivinjauhetta. Silloin en tienny ja näin ollen saatoin ehkä lapata menemään sitä leivinjauhetta aika ronskisti... Kakusta tuli kaunis, mutta valitettavasti se meni roskiin, ennekun sitä oli edes koristeltu. Onneksi äiti maistoi vähän reunasta, joka paljasti jonkin menneen pahasti pieleen.. :)

Oon ainakin nyt lähes varma, että aion yrittää kakun tekemistä (kai ny jokainen äiti yhen kakun osaa tehdä). Ihan sellaisen perus kermakakun. Suklaata ja karkkia päälle vaan. Jos menee mönkään, niin sitten VinkkarinPappa saa tehdä sen. Se osaa kaiken ;)

No pikkusen enemmän oon kuitenkin funtsinu tätä kevättä. Aina se sisustuskärpänen puree heti tammikuun ensimmäisenä päivänä. Valkoista, limeä ja turkoosia. Ne värit on vuodesta toiseen mun lempparit. Viime vuonna ostin yhden keltaisen tyynynpäällisen ja totuttelin siihen. Oon aina inhonnu keltaista, mutta kyllä se tyyny sai olla siinä jouluun asti. Sininen on toinen mitä vierastan ihan todenteolla, mutta nyt oon hoksannu, että sitähän on aika monta eri sävyä ( Kuten turkoosi, heh) ja voisin ehkä aloittaa tällaisesta kaitaliinasta ja katsoa, onko se sininen oikeesti niin hirvee. 

Tän voisin kyllä ehkä tilata, jotenkin se sopis tähän tammikuuhun :)
Tästä näet lisätietoja

Uudet verhot ja matot haluaisin ( TAAS )  ja sohvasta me ei kumpikaan tykätä. Luulen, että sohvan myyminen saa odottaa kesään, niin on helpompi sitte itekin lähteä jotain kirppisbongausta peräkärryllä hakemaan. Mattoja haluaisin joka välis uusia. Vanhat on kyllä ihan hyviä, mutta likaisia. Rupee nyt tässä kelissä pesemään jotain?! Yksitellen matot kääritään rullalle, kun ovat saaneet päällensä kahvit tai koiran oksennukset, eikä kevyellä pyyhkimisellä oo lähteny. Kesään asti ei malttais odottaa uusia ( puhtaita ) mattoja, mutta pieni hintatarkastelu nettisivuille osoittaa aika nopeesti senkin, että ehkä mä kuitenkin odotan kesää. Sitten voi melkein jo ostaakin joka huoneeseen uudet matot, pelkästään tammikuun sähkölaskuun menneellä summalla.

Nojoo, mut hei ihanaa kun tulee kevät! Päivät menee nopeemmin ja mukavaa kun on valoisampaa!

Energiaa rupeaa löytymään, kun pimeä syksy on ohi. Tein muuten ensimmäisen joululahjaostoksenkin viikonloppuna. Jos yhden ostais joka kuu, niin jouluna ei tarttis niitäkään miettiä, ei huono idea?!

Nyt tuo minimies tuolta heräsi, joten toiseen kertaan, moikka!

-Susanna-

Joulukuun viimeisiä päiviä viedään..

Nyt se on ohi!
Nimittäin joulu! Aaah! Ihanaa!
Mä en oo ikinä oikein ollu jouluihminen. Miksikö?
Lapsuudesta muistan kuinka olin ainut lapsi ja sain paljon lahjoja, kun nuoremmat serkut eivät olleet vielä syntyneet, joten olin kaiken keskipiste. Sitten syntyivät serkut ja ne sai paljon enemmän lahjoja ja mulle se huomion jakaminen oli jokseenkin uusi asia.

Kranttu oon ollu syömään ensimmäiset 25vuotta, joten jouluruoasta en ole piitannut, kuin lähinnä suklaasta, eiku.. perunasta ja kinkusta. ;)
Nykyään syön sentäs kalaakin, paitsi lipeäkalaa ja riisipuurokin on jäänyt kattilaan niin kauan kuin muistan.

Sitten kun tulin tiettyyn ikään, niin jouluun liittyi eniten kaverit ja hengailu ja ehkä vähän alkoholikin, ei paljon joulujutskat kiinnostanu. 

Viimeiset 15 vuotta oon viettänyt jouluaaton poikakavereiden perheiden vieraana ja osallistunut heidän perinteistä rakennettuihin jouluihin, eli mulla ei vielä oo ollu omaa joulua, sellaista itsetehtyä, joista olisi muodostunut jonkilainen perinne. Niin paitsi yksi perinne meillä on ollu nyt hyvän aikaa jo, nimittäin Metripizza. Sitä perinnettä noudattaen, haimme eilenkin kotimatkalla pizzan, jonka pökkäsin uuniin ja jonka suurella ruokahalulla söimme! :D
Kuukausi takaperin tuumailin jo, että koskahan musta kasvaa niin iso aikuinen, että voin itse päättää mitä teen ja kuinka jouluni vietän, tähän VinkkarinPappa totesi hyvin nopeasti, että ensi joulun vietämme kotona. Kun suku jakaantuu etelään ja pohjoiseen, ja jokapaikkaan meitä odotetaan yhtä paljon, niin jokapaikkaan ei voi revetä ja sen lisäksi haaveissa siintää se taianomainen "rauhallinen joulu". Olis jouluelokuvia, suklaata, kirjan lukemista viltin alla, hiljaisuutta ja rentoutumista, ehkä saunomista ja ulkoilua, kuusen koristelua ja joulupukin odottelua. Näiden lisäksi mä odotan tosi kovaa, että saan ruveta keksimään omia jouluisia perinteitä, sellaisia, joista Vinkkari voi rakentaa muistoihinsa oman lapsuutensa joulumuistot. Haluan sen muistavan, kuinka se on äitin kans askarrellu ja leiponu pipareita. Haluan, että meille haetaan myös joulukuusi ja joulukalenterin haluaisin itse väsätä Vinkkarille, vaikka vessapaperirullista, jonne piilottaisin sisälle jotain mukavaa. :) 

Tämä joulu oli siltä osin erilainen aikaisempiin vuosiin, että Vinkkari oli menossa mukana ja hänen ehdoillansa pääasiassa mentiin :) Kolme päivää kyläiltiin ja tavattiin paljon sukulaisia. Mieluisia lahjoja saatiin paljon ja todella hyvää jouluruokaa on mahat täynnä! Vinkkari sai yhden dublopaketin, jonka ukkelia se on syönyt innoissaan ja pyöritellyt loputtomasti dubloauton renkaita ;) Kaikki lahjat olivat todella tarpeellisia ja todella kiitollisia ollaan meitä lahjoneille! Kiitos kaikille!! 

Mulla on nyt talviloma ja se tulee kyllä tarpeeseen. Ihanaa viettää aikaa perheen kanssa ja mukavaa kun ehtii tehdä vähän arjesta poikkeaviakin juttuja. Lomakaan ei kuitenkaan kestä kovin kauaa ja sitten se arki iskee kunnolla, kun Vinkkari menee päiväkotiin. Tuntuu kyllä kurjalta laittaa noin pieni hoitoon täysiksi päiviksi, mutta eikö se siitä ja äkkiähän poika kehittyy ja kasvaa. Tänään se on jo useaan otteeseen kävellyt useita askeleita, joten kaitpa tuo kahden viikon päästä jo juoksee ;)

Hyvää loppuvuotta ja Onnellista uutta vuotta jo nyt!

-Susanna-

Hyvää Itsenäisyyspäivän aattoa! :)

Joulu se jo kolkuttelee ovella ja lahjojen hankintalista on taas kirjoitettu tänäkin vuonna. Listassa seisoo joka vuosi 20 nimeä ja ennenkun kaikki lahjat on ostettu, niin siihen menee jokunen hetki.

Huomenna mennään työporukalla Uumajaan ja tarkoitus olisi löytää edes jotain pukinpussiin :) Lahjojen ostaminen on tosi kivaa puuhaa ja yritän aina löytää jotain sellaista, että lahja ilahduttaisi sen saajaa. Huomisesta tulee varmasti todella mukava päivä, sillä Uumajassa on aivan yli-ihania kauppoja!! :)

Useampana vuotena olen kerännyt muutaman joululahjan jo valmiiksi kaappiin syksyn mittaan, ettei kukkaroon tulisi niin iso reikä jouluna, mutta tänä vuonna en oo ostanut, kun yhden lahjan etukäteen, Auts! :/

Vinkkarille ei osteta lahjan lahjaa, kun ei se niitä osaa vielä odottaakaan, ja pieni kierros leluosastolla saa mun kukkaronnyörit umpisolmuun, on ne niin törkeen hintasia. Kirpparilta meinaan jatkossakin hakea meidän perheen lelut. Ollaan sovittu, että uusi turvaistuin saa luvan olla ns. joululahja, koska sekin maksaa 150€.
Jos siellä ruudun takana nyt joku miettii Vinkkarille joululahjoja, niin 86-kokoiset käyttövaatteet kelpaavat vallan mainiosti :) Päiväkotiaikakin koittaa kuukauden päästä, joten ehkä pieni tarhalainen tarvitsee siihen elämänmuutokseen jotain tarpeellista?! Tähän voisin sanoa välikommenttina, ettei tarvitse olla minkään merkkisiä, eikä minkään aiheisia, meille kelpaa kyllä kaikki! :)
Satukirjoja oon halajanu meidän talouteen myöskin, jotain mistä katsella kuvia ja lukea pari riviä. Äidilleni puhuin tästä samasta asiasta ja ette usko niin se oli säästäny mun kaksi isoa satukirjaa! Molemmissa on 365 satua, jokaiselle vuodenpäivälle omansa:) Tuli niin hyvä mieli, kun saa jotain omia juttuja antaa omalle lapselle. :) 

Jos jostakin tuli kans hyvä mieli, niin noista ruusuista! Vinkkarinpappa oli ostanut tänään kauppareissulla mulle kukkia, muuten vaan! :) On se vaan niin ihana tuo meidän superiskä!

Hauska ja mukava yllätys oli myös 80 kuvaa tietokoneella, kun pappa oli ottanut Vinkkarista joulukorttikuvia :) Lopullista korttiin tulevaa kuvaa en viitsi tähän vielä paljastaa, mutta muutaman "epäonnistuneen" voisin tähän pistää ;)

Aika hellusia, vai mitä!? ;)
Vinkkarillakin on jo ikää täynnä 10 kuukautta parin päivän päästä. Tarkoitus olis soittaa neuvolaan ens viikolla, että otetattais paino ja pituus. Jätkä ei mun mielestä oo kasvanut nyt niin silmissä, kun aijemmin, mutta vaatteista sen kasvun kyllä huomaa.
Muuten sen kehityksen kyllä huomaa päivittäin. Hampaita on jo 3 ylhäällä ja 3 alhaalla :) Kaveri konttaa niin kovaa, että aivan omiin polviin sattuu, kun katsoo sitä menoa! Se kiipeää joka paikkaan, siis ihan joka paikkaan. Sohvalle päästään jo itse, ja kun nousee mitä tahansa tukea vasten seisomaan, niin samalla voi nakella tavaroita siitä ympäriinsä. :D
Jossakin välissä meillä oli yöheräämisiä muutamankin kerran yössä, mutta nyt taas on hetken aikaa menty ihan yhtenäisillä yöunilla. Illalla uni tulee 20.30-22.00 välillä ja unta riittää kyllä yleensä ainakin aamuseitsemän korville. Joskus joutuu herätä juomaan pullo maitoa, mutta harvemmin. Aika mukavaa munkin mielestä nukkua kokonaisia öitä ;)
Nyt kyllä pitää mammankin mennä kattelemaan nukkumatin kuvia, että jaksaa huomenna shoppailla!

Hyvää huomista Itsenäisyyspäivää kaikille!
-Susanna-

Mä haluuuuun!!!

Oon yrittäny vältellä kaikkia nettikauppoja jo pitemmän aikaa, koska en osaa pidätellä itteäni kun löydän jotain. Kivijalkamyymälöistä käytän vain Prismaa ja Abc:n Salea, koska muuten olisi matti kukkarossa alta aikayksikön.
Noh mut nyt mä sen sitten tein ja avasin Hobby Hallin luettelon, joka on melkein päätynyt lehtiroskikseen jo monta kertaa, mutta aina oon sen kuitenkin jättänyt keittiönpöydälle kiusaamaan itseäni.

Voi mä niin haluan kaikkea!! Sitten kun siinä on vielä sekin, että mä aina ihastun kaikkiin suomalaisiin merkkeihin, eikä ne tunnetusti oo kovin edullisia. Oon kuitenkin saanut pidäteltyä itseäni koko elämäni ajan, sillä en ole vielä koskaan niihin malttanut sijoittaa, tarkemmin ajateltuna suurin osa meidän laatutekstiileistä taitaa olla lahjoja vuosien varrelta mun kummeilta ja mummalta&paapalta :)

Sanonta: köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, pyörii usein mielessäni. Montako kertaa oon ostanu esimerkiksi niitä 19,90 maksavia pussilakanoita? No monta! Silti haluan aina vaihtaa Marimekot tai Hemtexit sänkyyn, koska ne vaan on niin hyvää materiaalia ja pysyvät mallissaan. Nytkin meillä on sängyssä sellaiset pussilakanat joita mä inhoon yli kaiken. VinkkarinPappa kyllä just sanoi, että tallista on rätit loppu, joten luulenpa niiden menevän suoraan sinne.
Noilla kaikkien halpojen rättien hinnalla olisin voinut ostaa yhdet kunnolliset pussilakanat, vaan olenpa säästänyt väärässä paikassa. Nii'in.. ei se määrä vaan se laatu.

Vallilasta en oikeestaan pidä, liikaa kuvioita yleensä, mut nämä oli kivat! 

Kaikki Marimekot (paitsi Unikko-sarjaa) ottaisin meille, ja yhdet meillä jo onkin, vaikkakin eriparia.
Mut silti ne on mun lempparit! 

No sittenhän mä oon kans ihastunu Iittalan punaisiin lasiastioihin ja no.. aika moniin muihinkin juttuihin. Eilen just sanoin kaverille, että meidän astiakaapissa on kaks kertaa enemmän kuppeja, kuin meidän työpaikalla, ja siellä kuitenkin on kolkyt tyyppiä töis.. Voisin nakata kaikilla yksittäisillä kahvimukeilla jotakin vesilintuja tossa järvellä :D No ei mut, kun ei niitä tuu käytettyä. Kirpparilta nyt tuskin kukaan ostaa jotakin yksittäisiä kahvimukeja vaikka niissä olis mikä kuva tahansa. Mutta kun ne on ehjiä. Kaiken rikkinäisen heitän mäkeen yleensä saman tien, mutta noiden ehjien nakkelu hieman mietityttää. 

Arvatkaa oonko keränny meille sinistä Teemaa pari vuotta sitten ja nyt inhoon sitä!! :D
Koska oon nainen, voin vaihtaa mielipidettä, koska vain ;)

JA sitten mä haluaisin pyyheliinoja. Niitäkin meillä on ehkä joku 40kpl, ja niistä käytetään vain marimekkoa, luhtaa, finlaysonia, ja pentikiä, koska kaikki muut on niin kovia, muodottomia, värittömiä tai sitten ne purkaantuu tai niistä lähtee jotakin nöyhtää. Ihan turhia on varmasti 30kpl. Ja noi mitä meillä käytetään on useita, useita vuosia vanhoja, koska ne ei mee miksikään! Silti olis mukavaa jos noita kylpypyyhkeitäkin olis enemmän kuin neljä. 

Mutta jos pyyheliina maksaa 52€ , niin mulle riittää pelkkä haaveilu!

Finlaysonin Hauska-niminen pyyhe 27€. 

No joo, eiköhän tämä haaveilu nyt riitä tällä erää. Tuntui nyt vaan siltä, että piti päästä sanomaan johonkin, että kuinka mä haluuuuuuun!! 

Nyt mä nakkaan ton Hobby Hallin kuvaston roskiin ja ehkä huomenna heitän ne pussilakanat talliin. Luulen, että Ford ja Nissan tykkäävät niistä enemmän ;)

Elämässä pitää olla unelmia ja haaveita, joten jos mä ne siniset Teemat ja kaikki yksittäiset kupit myisin pois, niin tietäisin ainakin mitä niillä rahoilla ostaisin!! :)
Vaikka oon mä kuullut, että toiset ostaa palkkapäivänä aina yhden kupin tai lautasen ja kerryttää jotain astia-sarjaansa tällä tavoin. Mä meinaan ostaa seuraavana palkkapäivänä meille matot. Vuoden oon niistä haaveillut joten nyt on niiden aika. Jos mä vuoden tuumaan näitä ylläolevia, niin ehkä ens jouluna meillä on punaista Teemaa sinisen tilalla ;) 

Vanilja-sarja vois myös muuttaa meille ;)

Eipä siinä, hyvää lauantai-illan jatkoa ja muistakaa, että elämässä pitää olla unelmia, haaveita ja tavoitteita! :)

-Susanna-